Maamme laulut

Helteen pehmentämä aivoni alkoi jostain syystä työskennellä Unto Monosen Satumaa-tangon parissa. Tajusin nimittäin yhtäkkiä, miten älyttömän tiivistä motiivista työskentelyä Monosen tango on, ja miten täydellisesti musiikin rakenteessa piirtyy laulutekstin sisältö. Tämän ajatuksen haluan jakaa kanssanne seuraavalla lyhyellä analyysillä. Satumaa-tango alkaa musiikillisella motiivilla, jota kutsun x:ksi. Tämä kuvio kuullaan ensimmäisen fraasin aikana kolme kertaa, aina samanlaisena ja aina systemaattisesti terssin alempaa. Näin fraasi muodostaa laskevan rungon a-f-d-b. Satumaan toinen fraasi on aivan yhtä systemaattinen. Se alkaa motiivilla y, joka kuullaan myöskin kolme kertaa. Tälläkin kertaa motiivit ovat systemaattisesti aina samalla etäisyydellä toisistaan. Toiseen fraasiin Mononen on valinnut intervalliksi terssin sijaan kvartin, joten fraasin runkosävelet a-d-g sekä fraasin päättävä a. Kahta ensimmäistä fraasia kannattelee eräänlainen septimikehikko: ensimm...

Kokoomuksen Naisten Liitto on tehnyt ensi viikonloppuna (8.–10.6.) Turussa kokoontuvalle Kokoomuksen puoluekokoukselle aloitteen, jonka otsikko on Työelämän mahdollisuuksien tasa-arvo Kokoomuksen työelämälinjausten prioriteetiksi . Kokoomuksen puoluehallitus kirjoittaa kannattavansa aloitetta, eli puoluehallitus esittää, että puoluekokous hyväksyisi aloitteen. Vastauksessaan puoluehallitus kirjoittaa asiasta mm. seuraavalla tavalla: Aloitteen mukaan Suomessa tarvitaan asennemuutosta murtamaan työelämän vahva jako nais- ja miesvaltaisiin aloihin. Stereotypioista olisi päästävä irti, jotta jokainen ihminen sukupuoleen tai muihin määritteisiin katsomatta voisi kehittyä ja menestyä vapaasti. Aloitteessa tuodaan erinomaisesti esiin työelämän tasa-arvotilanteen monet puolet. Omaksumamme asenteet esimerkiksi eri ammattiryhmien sukupuolikäsityksistä muodostuvat jo hyvin nuorina. Sukupuoleen liittyviä asenteita ja mahdollisia virheellisiä käsityksiä sukupuolen aiheuttamista rajoitte...

Nyt kun kuorojen kevätkonsertit lähenevät, alkaa yhdessä sun toisessa kuorossa väittely siitä, miten ne P.J. Hannikaisen Kevätsointuja-laulun sanat oikein menevät. Tässä muutama huomio arkistonörtin näkökulmasta. Larin-Kyösti eli Karl Gustaf Larson julkaisi runon Keväisiä sointuja kokoelmassa Kulkurin lauluja vuonna 1899. Usein kuulee sanottavan, että P.J. Hannikaisen laulun lähtökohtana oli tämä julkaisu, mutta että Hannikainen meni ja muutti härskisti runoilijan hengentuotetta. Tästä väitteestä totta on vain toinen puoli: pitää paikkansa, että Hannikainen muutti Larin-Kyöstin runoa, mutta sen sijaan se, että Hannikaisen lähtökohtana olisi ollut Kulkurin lauluja -kokoelmassa julkaistu versio, ei taida pitää paikkansa. Kävin juuri läpi Hannikaisen arkistoa, joka sijaitsee Kansalliskirjastossa. Arkistossa on kiinnostava paperi, jolla on painettuna varhaisempi versio Larin-Kyöstin runosta. Runo on päivätty 27.4.1898 eli vuotta Kulkurien lauluja aiemmaksi. Tämä varhainen vers...