Maanpäällinen isänmaa, taivaallinen kotimaa ja sosialistinen paratiisi
Vuonna 1848 Suomen musiikkielämän kotimainen ykköshitti oli eittämättä Fredrik Paciuksen säveltämä Vårt land. Flooran päivän kuuluisan megasukseen jälkeen laulu lähti leviämään maassamme nopeasti ja saavutti lopulta vääjäämättömästi myös Pöytyän. Pöytyän pitäjänapulaisena toiminut Frans Gabriel Hedberg, jota pidetään evankelisen herätysliikkeen perustajana, ihastui uuteen biisiin, mutta hänestä olisi ollut paljon hienompaa, jos ihmiset olisivat laulaneet vain taivaallisesta kotimaastaan, eivätkä tästä maanpäällisestä isänmaastaan. Hedberg tarttuikin tuumasta toimeen ja runoili vielä samana vuonna Runebergin runosta taivaallisen mukaelman – sellaisen, jota voitiin kuitenkin laulaa Paciuksen melodialla. Hedbergin mukaelma on niin uskollinen Runebergin alkutekstille, että se käytännössä kuultaa Hedbergin tekstistä läpi kaikille, jotka Vårt land -runon tuntevat. Hedberg on esimerkiksi säilyttänyt Runebergin riimisanat yllättävänkin suurelta osin täysin alkuperäisinä. Hedberg ei ...