Ovatko kuorokorokkeet soveliaita kirkossa?
Joulukuussa 1872 Helsingin Nikolainkirkossa kiellettiin Mozartin Requiemin esittäminen siitä syystä, että esittäjät halusivat rakentaa kuorokorokkeet alttarin eteen. Kirkkoraati oli sitä mieltä, että on kirkkosalin pyhyydelle sopimatonta, mikäli kirkkoon rakennetaan ”samanlaisia lawoja kuin konsertti-saleissa ja teatereissa owat tawalliset”. Tästä puhkesi polemiikki (tai nykytermein kohu), jota käytiin käytännössä kaikkien lehtien palstoilla. Kohu laajeni myös kysymykseen, onko soveliasta käyttää kirkkoa ylipäätään tilaisuuksiin, jotka ”etupäässä tarkoittiwat taiteellisen nautinnon hankkimista yksityisille henkilöille, maksua wastaan”. Kirkkoraadin päätöksellä Nikolainkirkkoon (eli nykyiseen tuomiokirkkoon) ei saa pystyttää kuorokorokkeita, joten Requiem esitettiin yliopiston juhlasalissa. Kiinnostava ajankuva aukeaa tästä Uuden Suomettaren kannanotosta (27.1.1873): Puheenjohtaja, Kirkkoherra Snellman, ilmoitti että, sittenkuin täkäläisen Nikolaikirkon urkuristi R. Faltin