Maamme laulut

Vuonna 1875 Weilin+Göös julkaisi Gustaf Oskar Schönemanin kirjoittaman oppikirjan Uusi Kuwa-Aapinen. Oppikirjan viimeiselle sivulle Schöneman runoili lukukauden antia yhteenkokoavan joululaulun. Laulussaan Schöneman vertasi lukukauden aikana kannesta kanteen luettua oppikirjaa joulukuuseen ja sen kynttilöihin: joulukuusen lahjat ja kynttilöiden valo vertautuvat oppikirjan tarjoamiin iloisiin hetkiin ja niistä kumpuavaan tiedon valoon. Aapiskukon alapuolelle sijoitettu Schönemanin joulu- ja kouluruno on kokonaisuudessaan seuraavanlainen: Uusi Kuwa-Aapinen, 1875, s. 32 Jouluaatto-kynttiläsi Sammuttua kokonaan Muistat, lapsi, ilojasi, Eikös niin, juur’ ainiaan. Niin nyt loppuu kirjasikin, Jossa kyllä iloitsit. Niinkuin joulukuusi, sekin Antoi lahjat kaunihit. Samoin kuin sa riemuellen Joulupuuta muistelet, Olkoon kirja aina sullen Uusi, josta iloitset. Laulusta ei tullut tässä alkuperäisessä muodossaan varsinaista hittiä. Sen sijaan

Vuonna 1848 Suomen musiikkielämän kotimainen ykköshitti oli eittämättä Fredrik Paciuksen säveltämä Vårt land. Flooran päivän kuuluisan megasukseen jälkeen laulu lähti leviämään maassamme nopeasti ja saavutti lopulta vääjäämättömästi myös Pöytyän. Pöytyän pitäjänapulaisena toiminut Frans Gabriel Hedberg, jota pidetään evankelisen herätysliikkeen perustajana, ihastui uuteen biisiin, mutta hänestä olisi ollut paljon hienompaa, jos ihmiset olisivat laulaneet vain taivaallisesta kotimaastaan, eivätkä tästä maanpäällisestä isänmaastaan. Hedberg tarttuikin tuumasta toimeen ja runoili vielä samana vuonna Runebergin runosta taivaallisen mukaelman – sellaisen, jota voitiin kuitenkin laulaa Paciuksen melodialla. Hedbergin mukaelma on niin uskollinen Runebergin alkutekstille, että se käytännössä kuultaa Hedbergin tekstistä läpi kaikille, jotka Vårt land -runon tuntevat. Hedberg on esimerkiksi säilyttänyt Runebergin riimisanat yllättävänkin suurelta osin täysin alkuperäisinä. Hedberg ei