Maamme laulut

Ruotsin radiossa on kesän ajan pyörinyt erinomainen musiikkiohjelma Fråga musikprofessorn . Ohjelmassa Uppsalan yliopiston musiikkitieteen professori Mattias Lundberg vastaa kuulijoiden lähettämiin musiikkikysymyksiin, joiden aiheet vaihtelevat laidasta laitaan: milloin saksofonista tuli seksikäs, mikä on pisin koskaan sävelletty teos, onko absoluuttinen sävelkorva myötäsyntyinen, jne. Kesäisistä kuulijakysymyksistä jo kaksi on käsitellyt plagiaatteja. Ensin eräs kuulija halusi tietää, onko Fly me to the moon kopioitu ruotsalaisen Anders Wesströmin Sinfonia concertantesta , ja pari jaksoa myöhemmin toinen kuulija epäili John Williamsin poimineen Star Wars -teemansa niin ikään ruotsalaisen Adolf Wiklundin teoksesta Konsertstycke (op. 1). Kummassakaan tapauksessa ei kyse ollut kuitenkaan plagioimisesta vaan sattumasta: kuuluisan teoksen melodinen yksityiskohta nyt vaan sattuu muistuttamaan vähemmän tunnetun, varhaisemman ruotsalaisteoksen melodista yksityiskohtaa. Tai kut

Suomen kuoromusiikinhistoriassa kummittelee. Vaikka haamukuoroa on vaikea nähdä paljaalla silmällä, siitä voi nähdä vilahduksen, kun ristivalottaa historianlehtiä. Esimerkiksi Suomen kuorolaulun historiasta, Laulun tenhoisa taika, haamukuoron saa esiin lukemalla rinnakkain sivuja 26 ja 27. Sivu 26 kertoo suomalaisen naiskuorotoiminnan alkuvaiheesta seuraavaa: ”Suomalaisen naiskuorotoiminnan kannalta merkittäväksi ajankohdaksi muodostui vuosi 1864, jolloin maassamme aloitti toimintansa ensimmäinen naiskuoro Vår-Föreningen.” (Pajamo 2015, 26) Haamukuoro tulee esiin, kun tätä virkettä vasten lukee seuraavalta sivulta löytyvän virkkeen: ”Naiskuorolaulua kuultiin 1860-luvulla myös Jyväskylässä, missä musiikin lehtori E.A. Hagforsin johtama 15-henkinen naiskuoro esiintyi vuonna 1863 toimintansa aloittaneen seminaarin ensimmäisissä musiikkinäytteissä keväällä 1864.” (Pajamo 2015, 27) Vår förening -lauluyhtyeen historia on hyvin dokumentoitu. Svenska Litteratursällskapet (S

Nimimerkki Rebel käynnisti elokuussa 2001 keskustelun jääkiekkouutisiin keskittyvän Jatkoaika-verkkojulkaisun keskustelupalstalla: Tätä monet puhut [sic] eri forumeissa ja monelta ihmiseltä olen kuullut, että mielummin [sic] haluisivat lätkä yms. matseissa kuulla Finlandian iänikuisen virolaiskappaleen Maamme-laulun paikalla. Mitä mieltä ovat arvon Jatkoaikalaiset? Maamme-laulu vai Finlandia Suomen kansallislauluksi. Itse olen vahvasti Finlandian kannalla, aina biisin kuullessa nousee tippa linssiin ja muistaa veteraanien taiston sen hyväksi, että meillä on vapaa maa. Maamme-laulu ei minussa juuri mitään tunteita herätä. Tämmöinen ajatus tuli mieleen eilen fudismatsissa Maamme-laulua hoilatessa. (Jatkoajan keskustelupalsta, 16.8.2001) Lahden 2001 mm-hiihtojen palkintojenjaon jälkilöylyt (ks. edellinen teksti) näkyvät jo Rebelin tekstin avausvirkkeessä: Maamme-lauluahan on 1800-luvun lopulta alkaen sekä aina läpi koko 1900-luvun haukuttu plagiaatiksi saksalaisesta ka