Joulupukin kliimaksi käsikirjoitustutkijan silmin
P. J. Hannikaisen laulu Joulupukki lienee yksi Suomen musiikinhistorian suurimmista hiteistä. Sen jälkeen, kun kyseinen laulu ensiesitettiin Jyväskylän seminaarissa joskus viime vuosisadan toisella vuosikymmenellä, tuskin yksikään sukupolvi on välttynyt sitä laulamasta. Laulun suosio ei ole sattumaa, sillä sen melodian draamankaarros kerrassaan klassinen. Laulussa on neljä nelitahtista fraasia, joista kaksi ensimmäistä fraasia luovat laululle symmetriset raamit: ensimmäinen fraasi etenee kvartin alaspäin (g:ltä d:lle) ja toinen fraasi puolestaan etenee kvartin ylöspäin (g:ltä c:lle) palaten kuitenkin lopulta lähtöpisteeseensä. Laulun kolmas ja neljäs fraasi huipentavat laulun venyttämällä näitä rajoja ylöspäin koskettamalla ensin ylä-d:tä ja lopulta saavuttaen huipennuksen kohdassa ”kiltit lapset”, jossa kajautetaan komeasti ylä-e: Joulupukki-melodia puhtaaksikirjoituksen mukaan Kävin Kansalliskirjastossa katsomassa Joulupukki-laulun käsikirjoituksia. Laulun luomisprose...