Sibeliuksen suhteesta lauluteksteihinsä
Jean Sibelius sai tehtäväkseen säveltää juhlakantaatin Helsingin yliopiston vuoden 1894 promootioon. Tarkoitusta varten oli Kasimir Leinolta tilattu sävellettävä juhlaruno. Leinon ja Sibeliuksen yhteistyö ei sujunut ongelmitta, mistä kertoo esimerkiksi Kasimirin Eino-veljen muistiin kirjaama tapaus: Veljeni Kasimir oli kirjoittanut jonkun juhlarunon hänelle. -[Sibelius:] Tässä minä tarvitsen aa-aa-aa. Tuossa minä tarvitsen ii-ii-ii. Taikka muuten minä sävellän jonkun Hufvudstadsbladetin ilmoituksen. Veljeni Kasimir oli raivoissaan. -Mahdoton mies! karjui hän. Eino Leinon kuvauksen mukaan Sibelius oli vaatinut, että runoilija muuttaisi runoaan siten, että tietyt musiikilliset kohdat sisältäisivät tiettyjä vokaaleja tai kenties tiettyjä sanarytmejä. Runoilija ei ollut tyytyväinen säveltäjän pyyntöihin ja oli puolestaan sitä mieltä, että muutokset tekisivät hänen runostaan kömpelön. Leinon kuvausta on kiinnostavaa lukea toista aikalaiskuvausta vasten. Nimittäin kolme vu...