Maamme laulut

” No niin, älkääpä sitten unohtako näpsäkkää ranneliikettä, jota olemme harjoitelleet! ” professori Lipetit vikisi kököttäessään tavalliseen tapaansa kirjapinon päällä. ”Huiskis ja näpäys, muistakaa, huiskis ja näpäys. Ja on erittäin tärkeää myös sanoa taikasanat oikein – älkää milloinkaan unohtako velho Baruffiota, joka sanoi äffän sijaan ässän ja makasi kohta lattialla puhveli rintansa päällä ” . (Harry Potter ja viisasten kivi, s. 188) Tällä opettavaisella tarinalla professori Lipetit muistutti Tylypahkan velhokoululaisia loitsujen täsmällisen lausumisen tärkeydestä J.K. Rowlingin kirjassa Harry Potter ja viisasten kivi. Velho-oppilaille teroitettiin alusta pitäen, ettei velhon intentiolla ole merkitystä vaan että pieninkin virhe loitsun ääntämisessä saattaa tehdä loitsusta aivan toisen, jolloin seuraukset ovat potentiaalisesti katastrofaalisia. Pete Parkkoselle kävi kuin velho Baruffiolle marraskuussa 2016, kun hän loitsusi – tai siis lauloi – Maamme-laulun ennen Ka...

Vuonna 1848 Suomen musiikkielämän kotimainen ykköshitti oli eittämättä Fredrik Paciuksen säveltämä Vårt land. Flooran päivän kuuluisan megasukseen jälkeen laulu lähti leviämään maassamme nopeasti ja saavutti lopulta vääjäämättömästi myös Pöytyän. Pöytyän pitäjänapulaisena toiminut Frans Gabriel Hedberg, jota pidetään evankelisen herätysliikkeen perustajana, ihastui uuteen biisiin, mutta hänestä olisi ollut paljon hienompaa, jos ihmiset olisivat laulaneet vain taivaallisesta kotimaastaan, eivätkä tästä maanpäällisestä isänmaastaan. Hedberg tarttuikin tuumasta toimeen ja runoili vielä samana vuonna Runebergin runosta taivaallisen mukaelman – sellaisen, jota voitiin kuitenkin laulaa Paciuksen melodialla. Hedbergin mukaelma on niin uskollinen Runebergin alkutekstille, että se käytännössä kuultaa Hedbergin tekstistä läpi kaikille, jotka Vårt land -runon tuntevat. Hedberg on esimerkiksi säilyttänyt Runebergin riimisanat yllättävänkin suurelta osin täysin alkuperäisinä. Hedberg ei ...