Maamme laulut

Syyslukukauden 1911 aikana Eteläsuomalaisen Osakunnan piirissä syntyi ajatus, että myös Uudellamaalla pitäisi olla oma maakuntalaulunsa. Erityisesti J. H. Erkon runoilema Hämäläis en laulu oli niittänyt aiempina vuosikymmeninä suurta suosiota opiskelijoiden keskuudessa. Sitä ei laulettu vain hämäläisissä juhlissa vaan se kuului myös yleisemmin esimerkiksi isänmaallisten tilaisuuksien ohjelmaan. Jotain vastaavanlaista tunnetta sisältävä, leimallisesti uusmaalainen laulu, olisi saatava. Osakunta kääntyi asiassa maakuntansa kuuluisimman säveltäjän, Jean Sibeliuksen puoleen. Kaksi osakunnan jäsentä kävi lokakuun alussa Ainolassa keskustelemassa säveltäjän kanssa mahdollisesta Uudenmaan maakuntalaulusta. Osakuntalaisten alkuperäisenä ajatuksena oli ollut saada säveltäjämestari kirjoittamaan melodia J. H. Erkon runoon Uusimaa . Sibelius kuitenkin kieltäytyi tehtävästä, sillä Oskar Merikanto oli jo aiemmin ehtinyt säveltää kyseisen runon. Sibelius myöntyi kuitenkin säveltämä

Jatkan karanteeniajan suurta kuvataideseikkailua tulkiten Albert Edelfeltin maalauksia musiikinhistoriantutkijan silmin. Ensimmäinen osa kertoi haitarista, nyt aiheena piano. Haikon salongissa 1888, harjoitelma Au piano, 1889 Yllä näkyy kaksi Albert Edelfeltin maalausta. Maalauksista ensimmäinen on harjoitelma toista varten. Koska ne ovat osa samaa prosessia, maalauksissa on luonnollisestikin paljon yhteistä: kaksi musisoivaa nuorta naista (laulaja ja säestäjä) sekä yksi vanhempi tummiin pukeutunut kuulija näiden oikealla puolella. Yhteyksien sijaan haluaisin kiinnittää huomionne kahteen kiinnostavaan eroavaisuuteen. Eroavaisuuksista ensimmäinen on kuvan näkyvä instrumentti. Harjoitelmassa nuori nainen soittaa taffelipianoa, kun taas lopullisessa maalauksessa instrumentti on nykyihmiselle tutumpi flyygeli. Taffelipianon eroaa flyygelistä siten, että taffelipianon koskettimisto on asennettu sen suorakaiteenmuotoisen laatikon pitkälle sivulle – ei siis kielten