Maamme laulut

Klemetti Maamme-laulun kimpussa Heikki Klemetti hyökkäsi Suomen Musiikkilehdessä (1933) koko arvovaltansa voimalla Paciuksen Maamme-laulua vastaan. Artikkelissaan Klemetti pyrki osoittamaan, että Pacius oli Maamme-laulussa kopioinut saksalaista  juomalaulua Papst und Sultan , Paavi ja sulttaani – tai Paavi-laulu, kuten Klemetti itse sitä kutsui. Klemetin artikkelin analyyttisenä ytimenä on musiikkiesimerkki, jossa hän on asetellut päällekkäin kahdelle viivastolle Maamme- ja Paavi-laulun. Tosin Paavi-laulu ei ole esimerkissä sellaisenaan vaan koostettuna pienistä pätkistä siten, että Maamme-laulun kanssa vastaavat kohdat osuvat aina kohdakkain. Tällä metodilla hän pyrki näyttämään toteen Maamme-laulun taustan saksalaisessa juomalaulussa. Sen, että hän on joutunut muokkaamaan juomalaulua melko paljon ennen kuin yhtäläisyydet paljastuvat, Klemetti käytti todistusaineistona siitä, että Pacius on tehnyt rikoksensa tietoisesti. Toisin sanoen Klemetin mukaan laulujen yhtäläi...

Nimimerkki Rebel käynnisti elokuussa 2001 keskustelun jääkiekkouutisiin keskittyvän Jatkoaika-verkkojulkaisun keskustelupalstalla: Tätä monet puhut [sic] eri forumeissa ja monelta ihmiseltä olen kuullut, että mielummin [sic] haluisivat lätkä yms. matseissa kuulla Finlandian iänikuisen virolaiskappaleen Maamme-laulun paikalla. Mitä mieltä ovat arvon Jatkoaikalaiset? Maamme-laulu vai Finlandia Suomen kansallislauluksi. Itse olen vahvasti Finlandian kannalla, aina biisin kuullessa nousee tippa linssiin ja muistaa veteraanien taiston sen hyväksi, että meillä on vapaa maa. Maamme-laulu ei minussa juuri mitään tunteita herätä. Tämmöinen ajatus tuli mieleen eilen fudismatsissa Maamme-laulua hoilatessa. (Jatkoajan keskustelupalsta, 16.8.2001) Lahden 2001 mm-hiihtojen palkintojenjaon jälkilöylyt (ks. edellinen teksti) näkyvät jo Rebelin tekstin avausvirkkeessä: Maamme-lauluahan on 1800-luvun lopulta alkaen sekä aina läpi koko 1900-luvun haukuttu plagiaatiksi saksalaisesta ka...