Maamme laulut

Gyproc-levyjä valmistavan ja myyvän Saint Gobain -yhtiön markkinointiviestintäpäällikkö Marianne Nivala lipsautti Markkinointi & Mainonta -lehden haastattelussa 17.1.2017 kaltaistani musiikkitieteilijää kovasti kiinnostavan tiedonjyväsen. Nivala kertoi haastattelussa edustamansa yhtiön ja laulaja Arttu Wiskarin yhteistyökuvioista. Wiskarin tehtävänä oli toimia Saint Gobain -yhtiön uuden Habito-nimisen Gyproc-levyn tunnettuuden parantamiseksi. Yksi yhtiön ja artistin välisen yhteistyön muodoista oli Gyprocin tuotemerkin sijoittaminen Wiskarin lauluun. Kyseinen laulu on Wiskarin neljännen, marraskuussa 2016 julkaistun albumin päättävä Ystävän remppa . Laulun musiikkivideo julkaistiin kyseisen Gyproc-tuotteen lanseerauksen yhteydessä. Wiskarin laulun kertosäe kuuluu: Siitä tunnet sä ystävän, jos remppapäivänä paikalla on hän Gyproc-levyjä kantamassa, vuosituhannen krapulassa. Siitä tunnet sä ystävän, jos remppapäivänä paikall’ on hän, ei selänvenäytysnäytöstä, vaikka...

Ei voi kuin ihailla sitä, miten korkealle Martin Luther asetti musiikillisen riman suunnitellessaan kansankielistä messua. Luther kavahti vanhojen melodioiden päälle tehtyjä suoria käännöksiä, siis sellaisia uudissanoituksia, joissa uusi teksti tuntui lähinnä päälleliimatulta elementiltä. Lutherin mielestä laulukielen vaihtumisen tuli nimittäin heijastua myös itse musiikkiin. Vuonna 1525 Luther muotoili ajatuksensa aiheen tiimoilta seuraavalla tavalla:   Minä todella haluaisin, että meillä olisi nykyään saksalainen messu, ja olenkin parhaillaan sellaista työstämässä, mutta haluan sen olevan läpikotaisin saksalainen […] Niin tekstin kuin nuottien, painotuksen, melodian ja eleytyksen täytyy virrata äidinkielen oikeasta puheesta ja sävelkuluista, muuten kaikki on vain jäljittelyä, jotain sellaista mitä apinat tekevät. Lutherin musiikkiajatuksia lukiessani en voi olla pohtimatta, mitä hän lausuisi nähdessään kahden kuuluisimman laulutekstinsä suomenkieliset muodot: niin ...