Maamme laulut

Jari Hanski tutki väitöskirjassaan Juutalaisvastaisuus suomalaisissa aikakauslehdissä ja kirjallisuudessa 1918—1944 yli neljääsataa Suomessa tuona ajanjaksona julkaistua aikakauslehteä. Johtopäätöksissään Hanski kirjoittaa: Juutalaisvastaisuus ei tutkitun aineiston perusteella saavuttanut Suomessa kovin laajaa suosiota, sillä mielipiteet ilmestyivät useimmiten vähälevikkisissä äärioikeistolaisissa julkaisuissa. (Hanski 2006, 293) Näiksi julkaisuiksi Hanski yksilöi mm. lehdet Tapparamies, Siniristi, Herää Suomi, Hakaristi/Hakkorset, Työrintama, Kansallinen Työ, Kustaa Vaasa, För Frihet och Rätt, Fascisti, Kansallinen Sana ja Vapaa Suomi, jotka olivat kaikki hyvin aktiivisia pyrkiessään kirjoituksillaan todistamaan juutalaisten maailmanvalloitushalua sekä yleensäkin juutalaisten haitallisuutta ja vaarallisuutta Suomelle. (Hanski 2006, 292) Musiikintutkijalle kiinnostava yksityiskohta Hanskin väitöskirjassa on se, että Suomen Musiikkilehti ei jostain syystä ole tu...

Klemetti Maamme-laulun kimpussa Heikki Klemetti hyökkäsi Suomen Musiikkilehdessä (1933) koko arvovaltansa voimalla Paciuksen Maamme-laulua vastaan. Artikkelissaan Klemetti pyrki osoittamaan, että Pacius oli Maamme-laulussa kopioinut saksalaista  juomalaulua Papst und Sultan , Paavi ja sulttaani – tai Paavi-laulu, kuten Klemetti itse sitä kutsui. Klemetin artikkelin analyyttisenä ytimenä on musiikkiesimerkki, jossa hän on asetellut päällekkäin kahdelle viivastolle Maamme- ja Paavi-laulun. Tosin Paavi-laulu ei ole esimerkissä sellaisenaan vaan koostettuna pienistä pätkistä siten, että Maamme-laulun kanssa vastaavat kohdat osuvat aina kohdakkain. Tällä metodilla hän pyrki näyttämään toteen Maamme-laulun taustan saksalaisessa juomalaulussa. Sen, että hän on joutunut muokkaamaan juomalaulua melko paljon ennen kuin yhtäläisyydet paljastuvat, Klemetti käytti todistusaineistona siitä, että Pacius on tehnyt rikoksensa tietoisesti. Toisin sanoen Klemetin mukaan laulujen yhtäläi...