Pieni huomio omien asenteiden tunnistamisesta

Kokoomuksen Naisten Liitto on tehnyt ensi viikonloppuna (8.–10.6.) Turussa kokoontuvalle

Kokoomuksen puoluekokoukselle aloitteen, jonka otsikko on Työelämän mahdollisuuksien tasa-arvo Kokoomuksen työelämälinjausten prioriteetiksi. Kokoomuksen puoluehallitus kirjoittaa kannattavansa aloitetta, eli puoluehallitus esittää, että puoluekokous hyväksyisi aloitteen. Vastauksessaan puoluehallitus kirjoittaa asiasta mm. seuraavalla tavalla:

Aloitteen mukaan Suomessa tarvitaan asennemuutosta murtamaan työelämän vahva jako nais- ja miesvaltaisiin aloihin. Stereotypioista olisi päästävä irti, jotta jokainen ihminen sukupuoleen tai muihin määritteisiin katsomatta voisi kehittyä ja menestyä vapaasti. Aloitteessa tuodaan erinomaisesti esiin työelämän tasa-arvotilanteen monet puolet. Omaksumamme asenteet esimerkiksi eri ammattiryhmien sukupuolikäsityksistä muodostuvat jo hyvin nuorina. Sukupuoleen liittyviä asenteita ja mahdollisia virheellisiä käsityksiä sukupuolen aiheuttamista rajoitteista pitäisi pystyä hälventämään jo aivan lapsesta asti. (puoluehallituksen vastaukset, sivut 18–19)

Yhdyn puoluehallituksen sanoihin tältä osin täydestä sydämestäni.

Puoluehallituksen vastaukset toimivat erinomaisena esimerkkinä myös siitä, miten syvällä nuo nuorena omaksumamme virheelliset käsitykset ja asenteet sukupuolen aiheuttamista rajoitteista ovat. Nimittäin ottaessaan kantaa Pirkanmaan Kokoomusnuorten väsynyttäkin väsyneempään aloitteeseen Maamme-laulun vaihtamisesta Finlandia-hymniksi tuo samainen puoluehallitus, joka on samalla sivulla huolissaan virheellisistä käsityksistä sukupuolen aiheuttamista rajoitteista, kirjoittaa:

Maamme-laulussa intervallirakenne ja sävelkulku, maskuliinisuus sekä mahtipontisuus tekevät siitä soveltuvan kansallislauluksi. (puoluehallituksen vastaukset, sivu 18)

Puoluehallitus päätti sitten demonstroida ihan käytännössä, mitä nuo asenteet ovat sanomalla eksplisiittisesti omana julkilausumanaan, että Maamme-laulun maskuliinisuus on yksi niistä ominaisuuksista, jotka tekevät siitä soveltuvan Suomen kansallislauluksi. Että kansalliseksi symboliksi ei mikään feminiininen jollotus kelpaa, vaan kyllä siinä pitää olla aimo annos fallosta.

Toivotan onnea Kokoomuksen Naisten Liitolle: töitä näyttää vielä olevan jäljellä!