Kuin huumeessa leivoset leikkiä lyö - Larin-Kyösti vs. P.J. Hannikainen



Nyt kun kuorojen kevätkonsertit lähenevät, alkaa yhdessä sun toisessa kuorossa väittely siitä, miten ne P.J. Hannikaisen Kevätsointuja-laulun sanat oikein menevät. Tässä muutama huomio arkistonörtin näkökulmasta.

Larin-Kyösti eli Karl Gustaf Larson julkaisi runon Keväisiä sointuja kokoelmassa Kulkurin lauluja vuonna 1899. Usein kuulee sanottavan, että P.J. Hannikaisen laulun lähtökohtana oli tämä julkaisu, mutta että Hannikainen meni ja muutti härskisti runoilijan hengentuotetta. Tästä väitteestä totta on vain toinen puoli: pitää paikkansa, että Hannikainen muutti Larin-Kyöstin runoa, mutta sen sijaan se, että Hannikaisen lähtökohtana olisi ollut Kulkurin lauluja -kokoelmassa julkaistu versio, ei taida pitää paikkansa.

Kävin juuri läpi Hannikaisen arkistoa, joka sijaitsee Kansalliskirjastossa. Arkistossa on kiinnostava paperi, jolla on painettuna varhaisempi versio Larin-Kyöstin runosta. Runo on päivätty 27.4.1898 eli vuotta Kulkurien lauluja aiemmaksi. Tämä varhainen versio on paljon lähempänä Hannikaisen laulua kuin Kulkurin laulujen versio – mutta ei toki identtinen. Paperista kiinnostavan tekee se, että sen marginaalissa (ja osin myös päällekirjoituksena) on säveltäjän omakätiset tekstimuutokset. Tämän paperin perusteella on varsin yksiselitteistä, mikä osa laulutekstistä on Larin-Kyöstiä ja mikä osa Hannikaista.

Koska runoilija itse muokkasi runoaan aivan eri suuntaan ennen sen sisällyttämistä Kulkurin lauluihin, voidaan runon historiaa kuvata tällaisella kaaviolla:


Kun julkisuudessa (esim. Hesari 16.5.2010) on verrattu Hannikaisen laulun sanoja Kulkurin laulujen versioon, näyttäytyvät säveltäjän muutostyöt paljon todellista rajumpina. Yllä oleva kaavio ei kuitenkaan selitä kaikkia lauluun liittyviä epäselvyyksiä. Hannikaisen ensimmäiset muokkaustyöt liittyivät laulun varhaisempaan mieskuoroversioon. Tehdessään laulusta sekakuoroversiota hän muokkasi tekstiä vielä lisää. Toisin sanoen mieskuoro- ja sekakuoroversion välillä olevat tekstieroavaisuudet eivät varsinaisesti ole painovirheitä tai väärinkäsityksiä, vaan molemmat versiot ovat peräisin Hannikaisen käsikirjoituksesta.

Koko kuviota voisi siis kuvata näin:




Kysymys, joka tämänlaisissa tilanteissa nousee esiin, on se, pitäisikö Hannikaisen sekakuoroversiotaan varten tekemät tekstimuutokset ymmärtää sellaisina, jotka hän kenties tarkoitti liitettäväksi myös mieskuoroversioon? Vai tarkoittiko hän, että eri versiot lauletaan eri tekstillä? Tähän en halua ottaa kantaa. Mutta sen sijaan haluan ottaa hieman tarkempaan käsittelyyn pari esimerkkiä niistä muutoksista, joita Hannikainen Larin-Kyöstin tekstiin teki.

Runon varhaisversion ensimmäisen säkeistön viimeinen rivi kuuluu:

nyt on toivoon ja lempeen taas aikaa.

Hannikaisen arkistossa olevassa runon varhaisversion sisältävässä paperissa näkyy, kuinka säveltäjä on vetänyt sanan ”taas” yli lyijykynällä. Tämä on siinä mielessä kiinnostava yliviivaus, että Hannikaisen laulussa tuolla paikalla kyllä olisi nuotti! Mutta taas-sanan laulamisen sijaan Hannikainen on halunnut, että mieskuorot laulavat melisman eli kaksi nuottia lempeen-sanan jälkimmäisellä tavulla. Tämä on toki kielellisesti perusteltua, sillä näin jälkitavun pitkä e-vokaali kuulostaa yksiselitteisen varmasti pitkältä vokaalilta.

Kirjoittaessaan sekakuoroversiota Hannikainen teki ensin aivan samalla tavalla. Mutta sitten häneen iski katumus: Hannikainen raaputti musteella kirjoitetun, melismaa osoittavan kahdeksasosapalkin pois ja muutti lempeen-sanan lempehen-sanaksi. Kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa, joten tässä tuo kohta Hannikaisen käsikirjoituksesta:


 
Kiinnostavasti myös Larin-Kyösti muokkasi tätä kohtaa tehdessään Kulkurin lauluja -versiota. Hänkin puuttui taas-sanan paikkaan – mutta ei poistaen vaan siirteän sen alkuun nyt-sanan paikalle. Rivi kuuluu Kulkurin lauluissa:

taas toivoon ja lempeen on aikaa.

Käsittelyyn pitää toki ottaa myös se kaikkein ilmeisin kysymys: missä ne leivoset oikein leikkiä lyö? Mieskuorojen mukaan leivoset leikkivät ilmoissa ja sekakuorojen mukaan ilmassa. Hannikainen tosiaan muutti tämän kohdan sekakuoroversiota tehdessään. Larin-Kyöstin varhaisversiossa, jota Hannikainen seurasi mieskuoroversiossa, rivi kuuluu

Taas leivoset ilmoissa leikkiä lyö

ja sekakuoroversiossa Hannikaisen omakätisesti kirjoittamana

Taas leivoset ilmassa leikkiä lyö

Kun Larin-Kyösti itse muokkasi runonsa, oli muutos paljon rajumpi. Kulkurin lauluissa runon ensimmäinen rivi kuuluu:

Kuin huumeessa leivoset leikkiä lyö

Runon kolmen version vertailun helpottamiseksi tässä vielä vierekkäin Kulkurin laulujen versio, runon varhaisversio, sekä P.J. Hannikaisen jälkimmäisen muokkaustyön tulos. Näillä kaikilla on yllättäen myös eri otsikko!


Larin-Kyöstin ja Hannikaisen sekoitettujen sanojen myötä toivotan hyviä kevätkonsertteja kaikille kuoroille!

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Ovatko kuorokorokkeet soveliaita kirkossa?

Oletko sinäkin aina laulanut Savolaisen laulun väärin?

Miksi Albert Edelfelt maalasi erilaisia pianoja?