Editiolla on väliä

Tässä neljän tahdin pikkupätkä Haydnin niin kutsutusta Nelson-messusta. Kuva on otettu Bärenreiterin pianopartituurista, jonka kannessa koreilee myös taiaomaista kunnioitusta monissa muusikoissa herättävä Urtext-sana. Katkelma on Credon Et resurrexit -jaksosta (tahtinumero näkyykin kuvassa):


Näihin tahteihin tiivistyy koko kyseisen edition ongelmallisuus. Siinä on nimittäin päätetty korvata Haydnin kirjoittamat kaaret tekstinasettelua korostavilla melismakaarilla. Kyse ei siis ole vain näistä tahdeista vaan koko edition läpikäyvästä periaatteesta. Tässä samat tahdit ensipainoksesta (kuorostemmat ovat neljä keskimmäistä):


Ja tässä vielä Haydnin käsikirjoituksesta (kuorostemmat ovat neljä ylintä viivastoa, alla urkustemma):

En vain yksinkertaisesti pysty ymmärtämään Bärenreiterissa tehtyä ratkaisua. Pesuveden mukana on mennyt useampi lapsi, joista yhden nimi on artikulaatio ja toisen fraseeraus. Jos teette kyseisen teoksen, pliis, antakaa kuorolle jokin ihan oikea kuoropartituuri.  Tässä näyte, miltä jakso näyttää esim. Henlen kriittisessä editiossa (yhtä tahtia myöhemmin sivunvaihdon takia, sorry):

Tarkkana kannattaa olla, sillä Bärenreiterin kuoropartituurissa on myös muita eroavaisuuksia suhteessa orkesteriparituuriin, jonka luenta on minusta kyllä hyvin perusteltu (ks. esim. bassostemma Quoniam-osan tahdissa 218).

(loppua editoitu 7.9.2019 klo 15.50)

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Ovatko kuorokorokkeet soveliaita kirkossa?

Joulukuussa 1872 Helsingin Nikolainkirkossa kiellettiin Mozartin Requiemin esittäminen siitä syystä, että esittäjät halusivat rakentaa kuorokorokkeet alttarin eteen. Kirkkoraati oli sitä mieltä, että on kirkkosalin pyhyydelle sopimatonta, mikäli kirkkoon rakennetaan ”samanlaisia lawoja kuin konsertti-saleissa ja teatereissa owat tawalliset”. Tästä puhkesi polemiikki (tai nykytermein kohu), jota käytiin käytännössä kaikkien lehtien palstoilla. Kohu laajeni myös kysymykseen, onko soveliasta käyttää kirkkoa ylipäätään tilaisuuksiin, jotka ”etupäässä tarkoittiwat taiteellisen nautinnon hankkimista yksityisille henkilöille, maksua wastaan”.  Kirkkoraadin päätöksellä Nikolainkirkkoon (eli nykyiseen tuomiokirkkoon) ei saa pystyttää kuorokorokkeita, joten Requiem esitettiin yliopiston juhlasalissa. Kiinnostava ajankuva aukeaa tästä Uuden Suomettaren kannanotosta (27.1.1873): Puheenjohtaja, Kirkkoherra Snellman, ilmoitti että, sittenkuin täkäläisen Nikolaikirkon urkuristi R. Faltin
Lue lisää

Oletko sinäkin aina laulanut Savolaisen laulun väärin?

Kuva
Mietipä, miten mene Suomen vanhin maakuntalaulu, Karl Collanin vuonna 1852 säveltämä Savolaisen laulu . Mun muistuu mieleheni nyt suloinen Savonmaa, sen kansa kaikki kärsinyt Laulun melodia on kärsinyt-sanan kohdalla kiinnostava, sillä tuo kohta lauletaan nykyään toisin kuin mitä säveltäjä on kirjoittanut. Sanan keskimmäistä tavua ei ole ollut alun perin tarkoitus laulaa asteikon neljännellä sävelellä – kuten sitä nykyään lauletaan – vaan ylennetyllä neljännellä sävelellä. Collanin mieskuorolle säveltämänä Savolaisen laulu menee oikeasti näin:   Olisi kiinnostava tietää, milloin laulua on alettu laulaa tylsästi korottamattomalla nuotilla. Alkuperäinen, ylennysmerkillinen versio on niin I. I. Iltasen kokoelmassa Moniäänisiä lauluja Nuorisolle (1862), Savo-Karjalaisen osakunnan albumissa (1870) kuin Ylioppilauluja-kokoelmassakin (1871). Vuosi 1871 on laulun historian kannalta siinä mielessä merkittävä, että Collan kuoli tuolloin. Ainakaan julkaisuissa ei toisin sanoen
Lue lisää

Miksi Albert Edelfelt maalasi erilaisia pianoja?

Kuva
Jatkan karanteeniajan suurta kuvataideseikkailua tulkiten Albert Edelfeltin maalauksia musiikinhistoriantutkijan silmin. Ensimmäinen osa kertoi haitarista, nyt aiheena piano. Haikon salongissa 1888, harjoitelma Au piano, 1889 Yllä näkyy kaksi Albert Edelfeltin maalausta. Maalauksista ensimmäinen on harjoitelma toista varten. Koska ne ovat osa samaa prosessia, maalauksissa on luonnollisestikin paljon yhteistä: kaksi musisoivaa nuorta naista (laulaja ja säestäjä) sekä yksi vanhempi tummiin pukeutunut kuulija näiden oikealla puolella. Yhteyksien sijaan haluaisin kiinnittää huomionne kahteen kiinnostavaan eroavaisuuteen. Eroavaisuuksista ensimmäinen on kuvan näkyvä instrumentti. Harjoitelmassa nuori nainen soittaa taffelipianoa, kun taas lopullisessa maalauksessa instrumentti on nykyihmiselle tutumpi flyygeli. Taffelipianon eroaa flyygelistä siten, että taffelipianon koskettimisto on asennettu sen suorakaiteenmuotoisen laatikon pitkälle sivulle – ei siis kielten
Lue lisää