Maamme laulut

Jean Sibelius sävelsi alkuvuodesta 1902 teoksen naiskuorolle ja orkesterille. Sibelius valikoi sävellyksensä tekstiksi katkelman ruotsalaisen Viktor Rydbergin laajahkosta teoksesta Livslust och livsleda . Katkelmassa nuoret helleenit laulavat ylistyshymniä viehkeydelle, kauneudelle ja elämänilolle. Tämä kaikki on kuitenkin kääritty eräänlaiseen elämän katoavaisuuden paatokseen. Sibelius nimesi teoksensa Impromptuksi ja antoi sille opusnumeron 19. Yleisö ihastui uuteen teokseen ja se sai ensiesityksessään niin valtaisat suosionosoitukset, että se soitettiin saman tien uudelleen. Myös Päivälehden kriitikon roolissa Impromptun ensiesitystä kuunnellut Oskar Merikanto piti kuulemastaan. Hän kirjoitti lehtiarviossaan: Köörin tehtävä oli erittäin kaunis ja orkesterin ynnä harpun pehmeä säestys, kuin myöskin kastanjettien näppäilyt silloin tällöin, antoivat teokselle ikäänkuin etelämaalaisen viehkeyden. (Päivälehti 9.3.1902) Merikannon tapaan myös muut 1900-luvun alkupuol

Joskus asetettu tavoite saattaa toteutua hyvin eri tavalla kuin mitä alun perin oli suunniteltu. Tämän sai kokea helsinkiläinen mieskuoro Muntra Musikanter, joka pohti tammikuun alun kokouksessaan, miten viettäisivät alkavaa 20-vuotisjuhlavuottaan, vuotta 1898. Kokouksen lopputulema oli, että kuoro julisti välittömästi alkaneeksi sävellyskilpailun, jonka tulokset julkaistaisiin kuoron syntymäpäivänä eli toukokuun 11. päivänä.   Kilpailusäännöt olivat varsin väljät, sillä esimerkiksi vaaditun kokoonpanon suhteen ainoa rajoitus oli, että kilpailuteoksen oli sisällettävä mieskuoro. Toisin sanoen säveltäjät voisivat osallistua kilpailuun niin a cappella -biiseillä, pianosäestyksellisillä kappaleilla kuin kokonaisen sinfoniaorkesterin sisältävillä kantaateillakin. Myös kilpailuteosten laulukieli oli vapaa. Tosin teoksien tekstisisältöön tehtiin säännöissä yksi rajaus. Kilpailun suomenkieliset säännöt muotoilivat rajauksen näin: ”[…] kumminkaan eiwät säweltäjät saisi millään e