Nuoriso on pilalla
On kaksi ajatusta, jotka tuntuvat yhdistävän aivan kaikkia
aikoja: ”ennen oli paremmin” ja ”nuoriso on pilalla”. Toukokuussa 1911 asiaa
havainnollisti maalaisliittolainen Maakansa-lehti, jonka mukaan nuorisolla
…nykyään on paljon taipumuksia
kehittyä tyhjäntoimittajiksi, jotka ovat urhoja elämään esi-isien
sankariteoilla ja huutamaan hurraata niiden haudoilla, mutta itse eivät
ruumiillisesti pysty mihinkään. Jos olisi viisi kilometriä käveltävä, niin
siihen ne ei pysty, pitää olla automopiili, rauta- tai raitiotie.
Lehden mukaan syy löytyi erityisesti kansakoulujen
puuttellisesta voimistelunopetuksesta:
Meidän kansakouluissa kyllä on
opetusohjelmassa voimistelua, mutta useampi koulu on tuota opetusta vailla.
Ainakin se on niin kuollutta, ettei se ketään innosta, koska minä ainakaan en
ole koululaisten kotona koskaan nähnyt voimistelvan, eivätkä ne edes osaa
marssia järjestyksessä. Toisin sanoen ruumillinen puoli koulukasvatuksessa on
vallan hyljätty.
Jos nuorilla pojilla ei ole
mitään jalompia harrastuksia, kokoontuvat ne joutoaikoina iskemään korttia […]
joka on alku juopotteluun, tappeluun, ja muihin paheisiin.
Ratkaisuksi Maakansa esitti nuorten liittymistä sankoin
joukoin vasta Suomeen levinneeseen partiopoika- eli boyscout-liikkeeseen.
Kaikki eivät kuitenkaan olleet innoissaan uudesta järjestöstä ja siitä tulikin erityisesti
kesän 1911 aikana oikeiston ja vasemmiston kiistakapula. Tilanne kärjistyi
19.9.1911, kun sosialistinen Raivaaja-lehti kirjoitti:
Partiopoika- eli boyscout-liike
ei ole mitään muuta kuin murhaajakoulun ylläpitoa lasten keskuudessa. Se on
kapitalistein ihannelaitos. He aikowat sillä kaswattaa työwäenluokan lapsista
raakoja ja tunteettomia lurjuksia, jotka lakkojen sattuessa owat walmiit teurastamaan
luokkatowereitaan.
Sattumalta täsmälleen samana päivänä (19.9.1911) Erkki
Melartin sävelsi kyseiselle kapitalistein ihannelaitokselle tunnusmarssin,
johon sanat oli kirjoittanut Nino Runeberg. Laulun sanat ovat kieltämättä melko
sotaisat ja kuvastavat siten partioliikkeen perustajan, kenraali Baden-Powellin
ajatusta siitä, että liike tahtoo
…tehdä heistä hywiä ja
kunnollisia kansalaisia; jos he kerran owat semmoisia niin owat he myöskin
tarwittaessa hywiä sotilaita.
Vain kaksi päivää Raivaaja-lehden uutisen ja Erkki Melartinin
sävellystyön jälkeen kenraalikuvernööri päätti puuttua asiaan pyytäen senaattia
ryhtymään toimenpiteisiin partioliikkeen hajoittamiseksi. Moni suomalainen sanomalehti
naureskeli avoimesti sille, että kenraalikuvernööri näytti pelkäävän koulunuorison
viattomia ulkoiluharrastuksia. Esimerkiksi Uusi Suometar julkaisi 26.9.1911
tekstin otsikolla ”Waaralliset lapiot”, jossa se hekumoi kerrassaan
huvittavalla mielikuvalla, kuinka
hra poliisimestari menee
juhlallisesti poliisiwartioitten saattamana oppikouluihin ja kutsuu siellä
puheilleen partioitten pikkupäälliköt sekä työntää heidän käsiinsä hajoituskäskyn.
Mutta miltä kuulostaa Erkki Melartinin partiomarssi Var Redo?
Hufvudstadsbladetin kriitikko, bis-nimimerkin takaa kirjoittanut Karl Fredrik
Wasenius kuuli laulussa kaikuja Sibeliuksen Ateenalaisten
laulusta. Onko rinnastus oikeutettu? Sen kuulet Helsingin
Kamarikuoron konsertissa Melartin!
perjantaina 22.11. Paavalin kirkossa Helsingissä. Tervetuloa!
***
Nino Runebergin runo kuuluu:
Var redo!
Bröder, ut till striden går
en
riddarsläkt ur Ljusets gamla adel,
en här,
vars leder tätna år från år,
en
kämpaskara utan fläck och tadel.
De kalla
oss till strid, och vårt förbund
har knutits
fast och skall ej mera brista,
kring
Sanningens banér i farans stund
skall
Ungdomens patrull ej bli den sista!
Var redo!
Kosta vad det vill och kan!
Framåt,
framåt! Till strid för Ljusets makter!
Vår lösen
flyger ut från man till man,
besvarad
klart från alla jordens trakter;
vi ridare
av Ljusets tafelrund,
vår tro och
huldhetsed skall aldrig brista
kring
Sanningens banér i segerns stund
skall
Scouternas patrull ej bli den sista!
Kommentit
Lähetä kommentti