Nuoriso on pilalla

On kaksi ajatusta, jotka tuntuvat yhdistävän aivan kaikkia aikoja: ”ennen oli paremmin” ja ”nuoriso on pilalla”. Toukokuussa 1911 asiaa havainnollisti maalaisliittolainen Maakansa-lehti, jonka mukaan nuorisolla

…nykyään on paljon taipumuksia kehittyä tyhjäntoimittajiksi, jotka ovat urhoja elämään esi-isien sankariteoilla ja huutamaan hurraata niiden haudoilla, mutta itse eivät ruumiillisesti pysty mihinkään. Jos olisi viisi kilometriä käveltävä, niin siihen ne ei pysty, pitää olla automopiili, rauta- tai raitiotie.

Lehden mukaan syy löytyi erityisesti kansakoulujen puuttellisesta voimistelunopetuksesta:

Meidän kansakouluissa kyllä on opetusohjelmassa voimistelua, mutta useampi koulu on tuota opetusta vailla. Ainakin se on niin kuollutta, ettei se ketään innosta, koska minä ainakaan en ole koululaisten kotona koskaan nähnyt voimistelvan, eivätkä ne edes osaa marssia järjestyksessä. Toisin sanoen ruumillinen puoli koulukasvatuksessa on vallan hyljätty.

Jos nuorilla pojilla ei ole mitään jalompia harrastuksia, kokoontuvat ne joutoaikoina iskemään korttia […] joka on alku juopotteluun, tappeluun, ja muihin paheisiin.

Ratkaisuksi Maakansa esitti nuorten liittymistä sankoin joukoin vasta Suomeen levinneeseen partiopoika- eli boyscout-liikkeeseen. Kaikki eivät kuitenkaan olleet innoissaan uudesta järjestöstä ja siitä tulikin erityisesti kesän 1911 aikana oikeiston ja vasemmiston kiistakapula. Tilanne kärjistyi 19.9.1911, kun sosialistinen Raivaaja-lehti kirjoitti:

Partiopoika- eli boyscout-liike ei ole mitään muuta kuin murhaajakoulun ylläpitoa lasten keskuudessa. Se on kapitalistein ihannelaitos. He aikowat sillä kaswattaa työwäenluokan lapsista raakoja ja tunteettomia lurjuksia, jotka lakkojen sattuessa owat walmiit teurastamaan luokkatowereitaan.

Sattumalta täsmälleen samana päivänä (19.9.1911) Erkki Melartin sävelsi kyseiselle kapitalistein ihannelaitokselle tunnusmarssin, johon sanat oli kirjoittanut Nino Runeberg. Laulun sanat ovat kieltämättä melko sotaisat ja kuvastavat siten partioliikkeen perustajan, kenraali Baden-Powellin ajatusta siitä, että liike tahtoo

…tehdä heistä hywiä ja kunnollisia kansalaisia; jos he kerran owat semmoisia niin owat he myöskin tarwittaessa hywiä sotilaita.

Vain kaksi päivää Raivaaja-lehden uutisen ja Erkki Melartinin sävellystyön jälkeen kenraalikuvernööri päätti puuttua asiaan pyytäen senaattia ryhtymään toimenpiteisiin partioliikkeen hajoittamiseksi. Moni suomalainen sanomalehti naureskeli avoimesti sille, että kenraalikuvernööri näytti pelkäävän koulunuorison viattomia ulkoiluharrastuksia. Esimerkiksi Uusi Suometar julkaisi 26.9.1911 tekstin otsikolla ”Waaralliset lapiot”, jossa se hekumoi kerrassaan huvittavalla mielikuvalla, kuinka

hra poliisimestari menee juhlallisesti poliisiwartioitten saattamana oppikouluihin ja kutsuu siellä puheilleen partioitten pikkupäälliköt sekä työntää heidän käsiinsä hajoituskäskyn.

Mutta miltä kuulostaa Erkki Melartinin partiomarssi Var Redo? Hufvudstadsbladetin kriitikko, bis-nimimerkin takaa kirjoittanut Karl Fredrik Wasenius kuuli laulussa kaikuja Sibeliuksen Ateenalaisten laulusta. Onko rinnastus oikeutettu? Sen kuulet Helsingin Kamarikuoron konsertissa Melartin! perjantaina 22.11. Paavalin kirkossa Helsingissä. Tervetuloa!

***

 

Nino Runebergin runo kuuluu:

Var redo! Bröder, ut till striden går

en riddarsläkt ur Ljusets gamla adel,

en här, vars leder tätna år från år,

en kämpaskara utan fläck och tadel.

De kalla oss till strid, och vårt förbund

har knutits fast och skall ej mera brista,

kring Sanningens banér i farans stund

skall Ungdomens patrull ej bli den sista!

Var redo! Kosta vad det vill och kan!

Framåt, framåt! Till strid för Ljusets makter!

Vår lösen flyger ut från man till man,

besvarad klart från alla jordens trakter;

vi ridare av Ljusets tafelrund,

vår tro och huldhetsed skall aldrig brista

kring Sanningens banér i segerns stund

skall Scouternas patrull ej bli den sista!