Oletko sinäkin aina laulanut Savolaisen laulun väärin?
Mietipä, miten mene Suomen vanhin maakuntalaulu, Karl Collanin vuonna 1852 säveltämä Savolaisen laulu.
Mun muistuu mieleheni nyt
suloinen Savonmaa,
sen kansa kaikki kärsinyt
suloinen Savonmaa,
sen kansa kaikki kärsinyt
Laulun melodia on kärsinyt-sanan kohdalla kiinnostava, sillä tuo
kohta lauletaan nykyään toisin kuin mitä säveltäjä on kirjoittanut. Sanan
keskimmäistä tavua ei ole ollut alun perin tarkoitus laulaa asteikon
neljännellä sävelellä – kuten sitä nykyään lauletaan – vaan ylennetyllä neljännellä
sävelellä. Collanin mieskuorolle säveltämänä Savolaisen laulu menee oikeasti näin:
Olisi kiinnostava tietää, milloin laulua on alettu laulaa tylsästi
korottamattomalla nuotilla. Alkuperäinen, ylennysmerkillinen versio on niin I.
I. Iltasen kokoelmassa Moniäänisiä lauluja Nuorisolle (1862), Savo-Karjalaisen
osakunnan albumissa (1870) kuin Ylioppilauluja-kokoelmassakin (1871). Vuosi
1871 on laulun historian kannalta siinä mielessä merkittävä, että Collan kuoli
tuolloin. Ainakaan julkaisuissa ei toisin sanoen säveltäjän elinaikana
tapahtunut tuota nuotin valitettavaa alenemista. Ylennysmerkillinen versio löytyy
itse asiassa vielä Laulu-Miesten Lauluja -kokoelmasta, joka on niinkin myöhään
kuin vuodelta 1923.
Kiinnostava lähde tässä historiassa on Kansanvalistusseuran vuonna
1919 julkaisema Isänmaallisia lauluja -kokoelma. Tässä niteessä laulu on
painettu Richard Faltinin sekakuorosovituksena. Myös Faltin on sovituksessaan kunnioittanut
Collanin alkuperäistä ylennyksellistä tahtoa. Niteen toimittanut PJ Hannikainen
on lisännyt kyseiseen kohtaan alaviitteen: ”Tavallisesti tässä ei noudateta
tasoitusta”. Tämä antaa viitteen, että ilmeisesti jo vuonna 1919 ihmisillä on
ollut taipumus laulaa eri tavalla kuin mitä nuottiin on painettu. Hannikaisen
sanamuoto on harmittavan neutraali, ja siitä on vaikea lukea, onko tämä hänestä
hyvä vai huono asia. Itseäni kiinnostaisi kovasti Hannikaisen mielipide: paheksuuko
hän sitä, ettei tasoitusta (=palautusmerkkiä) tavallisesti noudateta, vai
rohkaiseeko hän alaviitteellään ihmisiä olemaan noudattamatta nuotissa olevaa tasoitusta.
PJ Hannikainen ei joka tapauksessa taipunut laulavan kansan
tahtoon vaan painatti nuotit vielä alkuperäisessä muodossa. Sittemmin ovat nuottipainoksetkin
taipuneet. Esimerkiksi Samlade solosånger -kokoelmassa vuodelta 1979 ei Savolaisen
laulussa ylennystä enää ole, eikä sitä taida juuri laulukirjoissa muutenkaan tuossa kohtaa
näkyä. Vaikka en savolainen olekaan, haluaisin nostaa keskusteluun kysymyksen: olisiko aika palata
Collanin kirjoittamaan versioon?
Katsopas vain! En tiennytkään... Mutta nyt kun tiedän, muutama sananen:
VastaaPoistaEhdottomasti on syytä palata alkuperäiseen, säveltäjän tarkoittamaan versioon.
Melodia lienee kansan suussa tärveltynyt siksi, että sitä on laulettu liian nopeassa tempossa. On oletettu, että savolaisuuteen sopii reipas ja ripeä marssi, mutta Collan on kirjoittanut esitysohjeeksi "Moderato" eli "kohtuullisesti". Mitähän se "kohtuu" tässä yhteydessä voisi tarkoittaa?
Sanan "kärsinyt" kohdalla melodiassa on pikku finessi, lyydiseen moodiin viittaava korotettu tai palautettu sävel painollista säveltä seuraavana lomasävelenä. Kuitenkin se ikään kuin pyytää kiinnittämään itseensä edes vähän huomiota. Juuri siinä kohtaa se antaa melodialle hymnimäisen, juhlavan sävyn, jota voisi pienellä tenutolla jotenkin vielä korostaa(!).
Kuorot voisivat tulevissa levytyksissään tämän terveyttävän korjauksen hyvinkin tehdä, jotta laulava kansa pääsisi asiassa jälleen jyvälle eli oikealle tolalle.
Aikojen kuluessa tempot maakuntalauluissa samoin kuin virsissä ovat hämmästyttävässä määrin nopeutuneet. Tämän huomaa vaikkapa vanhoja suomalaisia elokuvia katsellessa. Melkoista jyystämistä on ennen ollut! Mutta mikään ei ole minusta niin hienoa kuin tarkassa tempossa kajahtava Siionin virsi, joka lakeuksien yli jymäkästi vierii... Tai kajahtelee savolaisessa körttituvassa, sen karstaisen kurkihirren alla, pärevalon valkiassa...
Collanin "Savolaisen laulussa" on paljon tietoa ja kulttuuria tallennettuna pieneen muotoon. On valitettavaa, että P.J. Hannikaisen puolustus tällä pikku linnakkeella murtui ja sävelmä pääsi suistumaan tavanomaisuuden uomaan, jossa se nyt hiljakseen on virtaillut eli lirissyt viimeiset sata vuotta.
Mutta hei, herätys! Popmuusikot ovat valpastuneet ja tehneet "Suomi 100" juhlavuoden kunniaksi kansainväliseen levitykseen tarkoitetun version "Savolaisen laulusta" nimeltä "Savo´s Song". Asialla on kuopiolainen yhtye ja Nightwishistä tuttu Marco Hietala. Todella hieno, viipyilevässä ja hartaan meditatiivisessa tempossa esitetty uudelleentulkinta laulusta! Kannattaa tutustua.
Mutta voi! Siellä missä Collanin sävelmä Marcon laulamana murtautuu lumisen maiseman keskeltä esiin, siinä on juurikin tuo onneton "pukinsorkka", tuo pilalle painettu sävel... Harmi. Mutta tempon suhteen ollaan oikeassa, siis sävelmän juurilla, runon aidossa maaperässä.
Käykää bändin sivulla kuuntelemassa "Savo´s Song":
www.jonasandi.com