Maamme laulut

Tiesitkö, että Mendelssohnkin halusi sinun käyttävän kriittisiä editioita? Todisteeksi kaksi pientä katkelmaa hänen kirjeenvaihdostaan kustantajiensa kanssa: 7.3.1845 Mendelssohn Moschelesille: Olen pahoillani sen Handel Societyn jutun takia, mutta en voi vaihtaa mielipidettäni asiassa. Olen valmis myöntymään toisarvoisten seikkojen, kuten etumerkintöjen, osalta (vaikka siinäkin asiassa pidän enemmän vanhasta käytännöstä pitkien tahtien takia), mutta missään nimessä en voi lisätä tempo- tai esitysmerkkejä, jne., jos on jäävä epäselväksi, ovatko ne minun vai Handelin omia; hän itse laittoi pianot ja fortet ja numeroinnit sinne, missä hän katsoi sellaisia tarvittavan, joten minun on poistettava [lisätyt] merkit, tai muussa tapauksessa käyttäjä ei pysty erottamaan, mikä on hänen ja mikä minun. Ne, jotka haluavat lisättyjä merkintöjä sisältävän partituurin, voivat helposti pyytää kopistia siirtämään merkit kuoropartituurista, jos he pitävät sinne lisäämistäni merkinnöistä ; s

P. J. Hannikaisen laulu Joulupukki lienee yksi Suomen musiikinhistorian suurimmista hiteistä. Sen jälkeen, kun kyseinen laulu ensiesitettiin Jyväskylän seminaarissa joskus viime vuosisadan toisella vuosikymmenellä, tuskin yksikään sukupolvi on välttynyt sitä laulamasta. Laulun suosio ei ole sattumaa, sillä sen melodian draamankaarros kerrassaan klassinen. Laulussa on neljä nelitahtista fraasia, joista kaksi ensimmäistä fraasia luovat laululle symmetriset raamit: ensimmäinen fraasi etenee kvartin alaspäin (g:ltä d:lle) ja toinen fraasi puolestaan etenee kvartin ylöspäin (g:ltä c:lle) palaten kuitenkin lopulta lähtöpisteeseensä. Laulun kolmas ja neljäs fraasi huipentavat laulun venyttämällä näitä rajoja ylöspäin koskettamalla ensin ylä-d:tä ja lopulta saavuttaen huipennuksen kohdassa ”kiltit lapset”, jossa kajautetaan komeasti ylä-e: Joulupukki-melodia puhtaaksikirjoituksen mukaan Kävin Kansalliskirjastossa katsomassa Joulupukki-laulun käsikirjoituksia. Laulun luomisprose