Maamme laulut

Jari Hanski tutki väitöskirjassaan Juutalaisvastaisuus suomalaisissa aikakauslehdissä ja kirjallisuudessa 1918—1944 yli neljääsataa Suomessa tuona ajanjaksona julkaistua aikakauslehteä. Johtopäätöksissään Hanski kirjoittaa: Juutalaisvastaisuus ei tutkitun aineiston perusteella saavuttanut Suomessa kovin laajaa suosiota, sillä mielipiteet ilmestyivät useimmiten vähälevikkisissä äärioikeistolaisissa julkaisuissa. (Hanski 2006, 293) Näiksi julkaisuiksi Hanski yksilöi mm. lehdet Tapparamies, Siniristi, Herää Suomi, Hakaristi/Hakkorset, Työrintama, Kansallinen Työ, Kustaa Vaasa, För Frihet och Rätt, Fascisti, Kansallinen Sana ja Vapaa Suomi, jotka olivat kaikki hyvin aktiivisia pyrkiessään kirjoituksillaan todistamaan juutalaisten maailmanvalloitushalua sekä yleensäkin juutalaisten haitallisuutta ja vaarallisuutta Suomelle. (Hanski 2006, 292) Musiikintutkijalle kiinnostava yksityiskohta Hanskin väitöskirjassa on se, että Suomen Musiikkilehti ei jostain syystä ole tu

Mietipä, miten mene Suomen vanhin maakuntalaulu, Karl Collanin vuonna 1852 säveltämä Savolaisen laulu . Mun muistuu mieleheni nyt suloinen Savonmaa, sen kansa kaikki kärsinyt Laulun melodia on kärsinyt-sanan kohdalla kiinnostava, sillä tuo kohta lauletaan nykyään toisin kuin mitä säveltäjä on kirjoittanut. Sanan keskimmäistä tavua ei ole ollut alun perin tarkoitus laulaa asteikon neljännellä sävelellä – kuten sitä nykyään lauletaan – vaan ylennetyllä neljännellä sävelellä. Collanin mieskuorolle säveltämänä Savolaisen laulu menee oikeasti näin:   Olisi kiinnostava tietää, milloin laulua on alettu laulaa tylsästi korottamattomalla nuotilla. Alkuperäinen, ylennysmerkillinen versio on niin I. I. Iltasen kokoelmassa Moniäänisiä lauluja Nuorisolle (1862), Savo-Karjalaisen osakunnan albumissa (1870) kuin Ylioppilauluja-kokoelmassakin (1871). Vuosi 1871 on laulun historian kannalta siinä mielessä merkittävä, että Collan kuoli tuolloin. Ainakaan julkaisuissa ei toisin sanoen