Maamme laulut

Martin Wegelius: Daniel Hjort -alkusoitto Martin Wegelius (1848–1906) sävelsi vuonna 1872 alkusoiton Josef Julius Wecksellin näytelmään Daniel Hjort. Wegeliuksen alkusoitossa näkyy säveltäjän Wagner-fanitus, sillä alkusoiton rakenne on tältä perittyä johtoaihetekniikkaa selkeimmillään: kukin näytelmän hahmoista esiintyy alkusoitossa omilla teemoillaan. Wegeliuksen Daniel Hjort -alkusoitto, jonka voit kuunnella täältä , alkaa hitaalla johdannolla, jossa esitellään Daniel Hjortin, Sigridin ja Katri-äidin musiikilliset vastineet. Hitaan jakson jälkeen (linkin kohdassa 3’00) alkaa allegro-jakso, jossa Daniel Hjortin teema muuntuu sisäänpäinkääntyneen pohdiskelijan mietiskelystä ”uudeksi hahmoksi, energiseksi, tarmokkaaksi, sellaiseksi jolla on tietty päämäärä silmissään”, kuten säveltäjä itse teoksensa tätä jaksoa kuvasi. Daniel Hjortin metamorfoosin jälkeen (kohdassa 4’40) kuullaan Olof Klaessonin marssikarakterinen teema, joka tässä vaiheessa saattaa kuulostaa epämääräise

Ei voi kuin ihailla sitä, miten korkealle Martin Luther asetti musiikillisen riman suunnitellessaan kansankielistä messua. Luther kavahti vanhojen melodioiden päälle tehtyjä suoria käännöksiä, siis sellaisia uudissanoituksia, joissa uusi teksti tuntui lähinnä päälleliimatulta elementiltä. Lutherin mielestä laulukielen vaihtumisen tuli nimittäin heijastua myös itse musiikkiin. Vuonna 1525 Luther muotoili ajatuksensa aiheen tiimoilta seuraavalla tavalla:   Minä todella haluaisin, että meillä olisi nykyään saksalainen messu, ja olenkin parhaillaan sellaista työstämässä, mutta haluan sen olevan läpikotaisin saksalainen […] Niin tekstin kuin nuottien, painotuksen, melodian ja eleytyksen täytyy virrata äidinkielen oikeasta puheesta ja sävelkuluista, muuten kaikki on vain jäljittelyä, jotain sellaista mitä apinat tekevät. Lutherin musiikkiajatuksia lukiessani en voi olla pohtimatta, mitä hän lausuisi nähdessään kahden kuuluisimman laulutekstinsä suomenkieliset muodot: niin Juma

1.Jos kuoronjohtaja ei ole kokenut muusikko, joka vaivattomasti lukee, laulaa tai soittaa nuoteista, hänen pitää ennen harjoituksia opetella laulu ulkoa niin kokonaisuutena kuin jokainen stemma erikseenkin. Hänen silmänsä eivät saa koko ajan olla sidottuina nuotteihin, ja kaikkein vähiten hän saa itse tehdä virheitä laulussa tai soitossa. 1 2.Harjoituksissa käytettävistä soittimista piano on ensisijainen suhteessa muihin. Harmooni on sille huono korvike. 3.Varmista, että soitin on aina hyvin viritetty; virittämätön instrumentti johtaa laulajia harhaan ja tekee kuoron intonaatiosta epävarmaa ja epäpuhdasta. 4.Jos kuorolaisilla on kykyä laulaa nuoteista (prima vista), ja harjoiteltava laulu on helppo, pitää johtajan vähintäänkin yrittää sitä, että kaikki stemmat saavat heti laulaa yhtaikaisesti. Tue silloin vaikeissa paikoissa kuoroa soittimen avulla, äläkä keskeytä laulamista mistään muusta virheestä kuin sellaisesta, joka tekee jatkamisen mahdottomaksi. 5.Jos yritys onnist