Tylypahka ja Maamme-loitsu

”No niin, älkääpä sitten unohtako näpsäkkää ranneliikettä, jota olemme harjoitelleet!” professori Lipetit vikisi kököttäessään tavalliseen tapaansa kirjapinon päällä. ”Huiskis ja näpäys, muistakaa, huiskis ja näpäys. Ja on erittäin tärkeää myös sanoa taikasanat oikein – älkää milloinkaan unohtako velho Baruffiota, joka sanoi äffän sijaan ässän ja makasi kohta lattialla puhveli rintansa päällä”. (Harry Potter ja viisasten kivi, s. 188)

Tällä opettavaisella tarinalla professori Lipetit muistutti Tylypahkan velhokoululaisia loitsujen täsmällisen lausumisen tärkeydestä J.K. Rowlingin kirjassa Harry Potter ja viisasten kivi. Velho-oppilaille teroitettiin alusta pitäen, ettei velhon intentiolla ole merkitystä vaan että pieninkin virhe loitsun ääntämisessä saattaa tehdä loitsusta aivan toisen, jolloin seuraukset ovat potentiaalisesti katastrofaalisia.

Pete Parkkoselle kävi kuin velho Baruffiolle marraskuussa 2016, kun hän loitsusi – tai siis lauloi – Maamme-laulun ennen Karjala-turnauksen Suomi–Tsekki-jääkiekko-ottelua. Parkkonen ei esityksessään muistanut kerrata Maamme-laulun toista fraasia, kuten perinteisesti on tapana, vaan lopetti loitsun laulettuaan ensimmäisen kerran sanat ”maa kallis isien”. Urheilun nettiuutissivusto sportti.com tulkitsi Parkkosen loitsunneen aivan toisen maan kansallislaulun:

Viron kansallislaulussa kertosäettä ei ole, joten Parkkonen lauloi Viron kansallislaulun Suomen kansallislaulun sanoilla. (5.11.2016)

Sillä ei siis ollut merkitystä, että laulaja koki laulavansa ja kuulijat kuulevansa Suomen kansallislaulun. Ei, vaan tahaton pieni virhe muutti loitsun – tarkoitan kansallislaulun – aivan toiseksi!

Ylläsiteerattu sportti.com-sivusto ei ollut ainoa, joka Parkkosen epäonnistuneeseen loitsuun reagoi. Esimerkiksi leijonat.com-sivuston toimitus kommentoi tapausta tekstillä, jonka otsikko kysyy ”Pelataanko Karjala-turnaus Virossa”. Varsinainen leipäteksti sitoo Parkkosen virheen Leijonien heikkoon esitykseen itse ottelussa: ”Leijonien ja Tshekin välinen ottelu sai katastrofaalisia piirteitä suomalaisnäkökulmasta jo ennen ottelun alkua”. Ehkäpä siis Parkkosen epäonnistunut loitsu oli osaltaan aiheuttamassa Tsekin 3–5-voittoa? Tätä ei toki suoraan sanota, mutta kysymys herää.

Urheilumedioiden kirjoittelussa on luonnollisestikin paljon kieliposkessa-meininkiä – tai näin ainakin toivon! – mutta taustalla on myös jotain muuta. Mikään perinteinen asia-argumentti ei oikein selitä virheellisen Maamme-laulun aiheuttaman reaktion voimakkuutta. Parkkosen epäonnistuneen loitsun katsoi uutisoimisen arvoiseksi myös Iltalehti, joka kertoi asiasta ihan vakavalla naamalla (5.11.2016).

Tätä taustaa vasten ei ole mitenkään yllättävää, että kun Parkkonen reilua kahta ja puolta kuukautta myöhemmin esitti Jokerit–Dinamo Minsk -ottelussa Maamme-laulun jättäen tällä kertaa vahingossa kertauksesta ”ei laaksoa, ei kukkulaa” -sanat väliin, media – mukaan lukien sosiaalinen sellainen – räjähti puhtaimman ja ilkeimmän luokan vahingoniloon. Parkkosen toisesta Maamme-lauluvirheestä uutisoivat mm. Uusi Suomi, Ilta-Sanomat ja Iltalehti, sekä toki kaikki mahdolliset urheilusivustot. Ilta-Sanomat otsikoi ottelusta kertoneen juttunsa yhdistäen epäonnisen loitsun ja Jokereiden huonon pelin:

Vihkoon meni kuin Pete Parkkosen Maamme-laulu: Jokerien valtava tuska jatkuu (IS 30.1.2017).

Maamme-loitsun epäonni sai jatkoa vain vajaata kahta kuukautta myöhemmin, kun Osmo Ikonen ei loitsunnutkaan ennen 27.3.2017 pelattua HIFK–TPS-play off -ottelua ”ei vettä, rantaa rakkaampaa” vaan ”ei merta, rantaa rakkaampaa”. MTV3:n kuvaus tapahtuneesta kertoo, miten vakava paikka yhden sanan muuttaminen loitsussa on – olkoonkin, että korvaavalla sanalla olisikin suunnilleen sama merkitys kuin alkuperäisellä:

”Ei merta rantaa rakkaampaa” – Maamme-laulu HIFK:n ottelussa täsin harakoille

Ikonen töppäsi kertosäkeessä kahteen otteeseen laulaessaan ”ei merta rantaa rakkaampaa”. Oikea muoto on valtaosalle suomalaisista tuttu ”ei vettä rantaa rakkaampaa”. Nordenskiöldinkadun jäähallin yleisö huokaili Ikosen laulusuoritukselle epäuskoisena. (MTV3, 27.3.2017)

Tarkoittaako yhden sanan virhe todella sitä, että laulu meni ”täysin harakoille”? On kiinnostavaa, että kaikki mediat ottivat moralisoivan ”Maamme-laulussa ei saa tehdä virheitä” -asenteen sen sijaan, että olisi revitty hyväntahtoista huumoria laulajan hauskasta viittauksesta legendaariseen selostajaan eli Antero Mertarantaan. Tosin suomikiekko.com-sivuston palatessa seuraavana päivänä asiaan ”Maamme-laulun mokannut muusikko pyysi anteeksi” -jutussaan (28.3.2017) Ikosen sanotaan kertoneen, ettei Mertaranta-muunnos ollut tarkoituksellista jääkiekkohuumoria vaan että kyseessä oli ns. aivopieru. 

Ilta-Sanomat puolestaan teki Ikos-tapauksen jälkeen hauskan testin, jolla kukin voi kokeilla, osaako Maamme-laulun paremmin kuin Ikonen tai Parkkonen. Jos uskallat kokeilla, testi löytyy täältä.

Onneksi Ikosen epäonnistuneen loitsun tapauksessa vastakkain oli kaksi suomalaisjoukkuetta, joten tapaus ei aiheuttanut suomalaisille tappiota. Paitsi että hetkinen! Ottelu ratkesi jatkoajalla ulkomaalaisen Corey Elkinsin tekemään maaliin. Voiko tämä olla sattumaa? Ehkä varmuuden vuoksi kannattaa tulevissa jääkiekko-otteluissa esiintyvien muusikoiden muistaa: Huiskis ja näpäys, huiskis ja näpäys.

(edit: typo korjattu 18.1.)